Kerroksellisuus, sekä pienet, ehkä rakkaita muistoja herättävät yksityiskohdat tekevät kodin.
Vaikka asunnon täyttäisi uusilla, upeilla huonekaluilla, niin ilman noita yksityiskohtia se olisi vain upeasti sisustettu asunto, ei koti.
Niin ja tämä on siis vain minun mielipiteeni ja miten minä määrittelen sanan koti.
Kodin sisustus ei ole milloinkaan valmis, koska se elää hetkessä ja elämän mukana.
Minulla on esimerkiksi haaveena saada kuvissa olevalle, rakkaalle laiskanlinnalle vaalea huppu. Vasta sitten pääsen olohuoneen muutoksessa eteenpäin. Suunnitelmat ovat kyllä täysin valmiina ;)
Mistähän Lahdesta löytyisi se hupun ompelija?
Valokuvataulut pitävät rakkaan matkustus harrastuksen osana arkipäivää ja kuvia katsellessa tulee mieletön fiilis, sekä muisto lämpimästä, unenomaisesta hetkestä.
Pullot pöydällä ovat löytö Pelastusarmeijan kirppikseltä ja niitä ostaessa tunsin tekeväni hyvää.
Lamput ovat monta vuotta vanhat, mutta jaksan yhä fiilistellä niiden muotoja ja yksityiskohtia.
Tämän päivän agendaan kuuluu kaupoissa pyörähdystä ja toivoisin tekeväni jonkun ihanan löydön. Mikään tähän mennessä syksyn valikoimissa ei ole oikein sykähdyttänyt.
Rentoa lauantaita teille kaikille tärkeille ja ihanaisille!
<3 Erja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti