Elämä on kuolemista

Otsikko liittyy erääseen lauluun, joka tällä hetkellä pyörii päässäni. Hätkähdän jokaista puhelimen soittoa, koska juuri tällä hetkellä ihminen, jota en haluaisi antaa pois, on hiipumassa rajan toiselle puolelle.
Vaikka kuinka yritän itselleni kertoa, että sitten hänellä on hyvä olla.....  luopuminen on vain niin äärettömän raskasta ja suru niin massiivista.
Joten, jos täällä on jossakin välissä hiljaisempaa tiedätte, että väistämätön on tapahtunut.

Juhlistan rakkaan Ä:n elämää ajatellen kaikkea kaunista, kuten upeita kukkia joita hän aina matkustellessaan ulkomailla ihasteli.

Pitäkää toisistanne huolta.