Eilen illalla oli aivan pakko palata Monacoon ja sen huikaisevan kauniisiin maisemiin.
Grace of Monaco -leffa sai Cannesin elokuvajuhlilla buuaukset ja ruhtinasperhe vastusti elokuvaa ja sen tekemistä vimmatusti. Mutta uskonpa siinä puhuvan vain suuret tunteet ja se, että todellisuudessa Ruhtinatar Grace "elää" vieläkin Monacossa hyvin vahvasti ja tunteella. Hänen kuviinsa, hänen kunniakseen tehtyihin taideteoksiin (kuten toiseksi viimeisessä kuvassa) yms. törmää joka käänteessä. Lisäksi uskon, että halutaan pitää yllä tiettyä mielikuvaa ruhtinattaresta.
Minusta leffassa, joka perustuu tositapahtumiin 60-luvun alkupuoliskolla ei ollut mitään loukkaavaa. Elokuvan ohjaaja ja Gracea näyttelevä Nicole Kidman (joka teki hyvän roolisuorituksen) ovat korostaneetkin, että elokuva tehtiin rakkaudella ja kuvitellen, miltä Gracesta tuolloin mahtoi tuntua ja miten hän reagoi asioihin.
Elokuvassa on upea kohtaus Monte Carlon kasinon (alimmainen kuva) pihalla. Mikäli käytte noilla kulmilla, käykää tutustumassa kasinoon. Se on siis sanoinkuvaamaton paikka!
Maisemia elokuvassa näytettiin kuitenkin niin vähän, että kotiin palatessa piti katsella vielä vuosi sitten kesällä otettuja kuvia ;) Voipi olla, että minun on joskus pakko palata noihin maisemiin.
Mutta nyt laskeudun tähän päivään. Ihailen sinistä taivasta ja aurinkoa. Tulossa lämmin päivä.
Suloista sunnuntaita!
Erja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti